LOTTA ALHONNORO


Kansainväliset osaajat saatava jäämään Vaasaan

 

Puhe valtuuston kokouksessa 12.2.2018,

esityslistan kohdassa 4, Vaasan kaupungin kansainvälinen ohjelma

 

Hyvät valtuutetut, puheenjohtaja,

 

Kiitos kansainvälisen ohjelman tekijöille. Vaasan kaupunki tarvitsee kansainvälistä ohjelmaa, hienoa että sellainen on nyt tehty. Moninaisuus on rikkaus, tutkimustiedon kautta me tiedämme että menestyvän kaupungin takana on erilaisten ihmisten kohtaaminen, joka ruokkii luovuutta ja lisää innovaatioita. Kansainvälisyys on menestystekijä.

 

Tutkijana olen erityisen iloinen ja ylpeä siitä, miten ohjelmassa painotetaan tutkimus- ja hankerahaa. Tutkimukseen ja kokeiluihin pohjaavan päätöksenteon kautta me voimme tehdä parempia päätöksiä, luoda parempia palveluita ja ottaa käyttöön innovatiivisia ratkaisuja. Näin syntyy edelläkävijäkaupunki, ja näin syntyy kansainvälisesti entistä houkuttelevampi kaupunki.

 

Yhteen asiaan haluaisin kuitenkin kiinnitä erityistä huomiota. Tämä on asia, joka minulle on useasti Palosaaren kampuksella liikkuessa tullut vastaan. Nimittäin siihen miten kansainväliset opiskelijat ja osaajat saadaan jäämään Vaasaan. Olen tavannut aivan liian monta lahjakasta tutkijaa ja opiskelijaa, jotka haluaisivat jäädä Vaasaan, mutta jotka eivät syystä tai toisesta ole onnistuneet löytämään töitä itselleen tai perheenjäsenilleen. Meillä ei ole varaa siihen, että tuplatutkinnon suorittanut insinööri ja tutkija, joka haluaisi jäädä Vaasaan, vie osaamisensa ja verkostonsa muualle.

 

Kansainvälisten osaajien kotouttaminen on kaikkien suomalaisten kaupunkien haaste. Minä haluan, että Vaasa on tässä asiassa suunnannäyttäjä. Luodaan korkeakoulujen, yritysten ja kaupungin välinen verkosto, jonka avulla me otamme kopin tänne tulijoista. Myös korkeakoulutetut osaajat kaipaavat palveluita. Tähän tarvitaan konkreettisia ja vaikuttavia toimenpiteitä.

 

Varmistetaan yhdessä että Vaasan elinkeinoelämällä ja kaupungilla on kansainvälisiä osaajia kasvua ja kehitystä tukemassa.

 

Varmistetaan, että osaajat jäävät Vaasaan.

 

 

Jaa

Paine lukioissa kasvaa – opinto-ohjaus auttaa

 

Korkeakouluhakua uudistetaan, ja yliopistoihin siirrytään jatkossa yhä enemmän ylioppilastodistuksen pohjalta.

 

Tavoite valintakokeiden kuormittavuuden pienentämisestä on hyvä. Nyt tehdyllä ratkaisulla päädytään kuitenkin ojasta allikkoon, kun ylioppilaskirjoitusten jälkeinen valintakoerumba siirtyy koko lukioajan mittaiseksi kilpajuoksuksi.

 

Valintakokeiden ympärillä kukoistava valmennuskurssibisness on eriarvoistavaa, mutta vielä suurempi vääryys on vaatia lukiota aloittavalta nuorelta selkeää urasuunnitelmaa ja jatkuvaa itsensä ylittämistä.

 

Itse en tiennyt lukioon mennessä mitä haluaisin sen jälkeen tehdä. Harva tietää. Harva tietää lukiosta valmistuessakaan.

 

Koululaisten menestyspaineet ovat kasvaneet, ja jo lukioikäiset stressaavat opintoja. Erilaisista mielenterveyden häiriöstä on tullut koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia. Niistä kärsii eri tutkimusten mukaan noin 20–25 prosenttia nuorista.

 

Sipilän hallituksen päämäärään on vähentää tarpeettomia välivuosia ja aikaistaa opintojen aloitusta. Opiskelijoiden mielenterveydelle viitataan kintaalla.

 

Todistusvalinnalla täytettävistä paikoista valtaosa varataan ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakeville, ja samalla kasvaa paine tehdä oikeita, elämänmittaisia valintoja.

 

Jokainen tekee joskus vääriä valintoja. Aina lukemiselle ja opiskelulle ei ole kannustavaa ja hyvää ympäristöä. Jos perheessä taistellaan toimeentulon, mielenterveysongelmien tai alkoholismin kanssa, opiskelu ei ole huolenaiheista ensimmäinen.

 

Kypsyminen voi tapahtua hitaasti, ja into oppia ja opiskella syttyä vasta myöhemmin. Omalta tuntuva ala tai innostuksen aihe voi löytyä vasta myöhemmin. Silloin ei saa nousta seinä pystyyn – on löydyttävä polkuja päästä eteenpäin.

 

Nyt tehtävälle uudistukselle on vaihtoehtoja. Ulkoa opettelun sijaan pääsykokeet voisivat olla aineistolähtöisiä, ja materiaali jakaa vasta kokeessa. Ennakkoon opiskeltavan materiaalin määrää voitaisiin myös vähentää. Näin ennakkovalmistautuminen ei muodostuisi kohtuuttoman raskaaksi, mutta opiskelija saisi tietoa tieteenalan sisällöstä ja yliopisto käsityksen hänen motivaatiostaan ja kyvystään käsitellä tieteenalalle ominaisia ongelmia.

 

Koska juuri nyt ylioppilastodistuksen painoarvo kuitenkin kasvaa, on tärkeää varmistaa että opiskelijat saavat apua ja tukea tulevaisuutensa suunnitteluun. Opinto-ohjaajat ovat tätä varten, ja on tärkeä varmistaa että jokainen opiskelijan pääsee riittävän usein opon kanssa juttusille.

 

Esitin ja sain läpi Koulutuslautakunnan kokouksessa 5.9., että Vaasan lyseon lukion tavoitteisiin kirjataan jokaiselle opiskelijalle kaksi opinto-ohjaajakäyntiä lukuvuodessa. Kun hallitus pakottaa nuoria tekemään valintoja yhä aikaisemmin, kunnissa on syytä panostaa tukiverkkojen luomiseen. Yksikin loppuun palanut nuori on liikaa.

 

Kouluilla on suuri merkitys siinä, että jokainen ihminen löytää ja havaitsee omat lahjansa ja kykynsä. Se on asia joka kantaa pitkälle aikuisuuteen.

Valtuustoaloite: Kaupunkipyörät Vaasaan

 

Valtuuston kokouksessa 4.9.2017 jättämäni aloite.

 

Kaupunkipyöräjärjestelmän tarkoituksena on lainata tai vuokrata yhteiskäyttöpolkupyöriä kaupunkilaisille, turisteille ja työmatkalaisille. Kaupunkipyöräjärjestelmä toimii osana joukkoliikennepalveluja. Se helpottaa ja nopeuttaa kaupungissa liikkumista ja vaikuttaa positiivisesti ihmisten terveyteen ilmanalaa parantamalla ja kuntoa kohottamalla.

Vuonna 2013 on Vaasan pyöräilyn kehittämissuunnitelman tavoitteeksi asetettu pyöräilyn lisääminen. Uuden 2017 kuntalaiskyselyn mukaan vaasalaiset pitävät pyöräilyverkostoa ja joukkoliikennettä yhtenä tärkeimmistä kehittämiskohteista Vaasassa. Pyöräilyn edistäminen palvelee myös kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelman tavoitetta hiilineutraalista Vaasasta 2035.

Kaupunkipyörä on kätevä palvelu, joka tuo pyöräilyn lähemmäs kaupunkilaisia ja kannustaa liikkumaan pyörillä. Vaasassa kaupunkipyörät palvelisivat kuntalaisten lisäksi myös matkailijoita ja tekisivät liikkumisesta kaupunkialueella helpompaa. Kaupunkipyörät parantaisivat joukkoliikennepalveluja ja toisivat yhä enemmän käyttäjiä sekä joukko- että pyöräliikenteelle. Kaupunkipyörien käyttöoikeutta voitaisiin tarjota myös kaupungin työntekijöille työsuhde-etuna.

Maailmalla kaupunkipyörät ovat olleet suosittuja ja niitä on käytössä hyvin erikokoisissa kaupungeissa. Esimerkiksi Saksassa kaupunkipyöriä on käytössä useissa Vaasan kokoisissa kaupungeissa kuten Lüneburg, Marburg, Norderstedt, Offenburg ja Rüsselsheim. Kustannuksista merkittävä osa on voitu kattaa mainosrahoituksella ja sponsoroinnilla.

Kaupunkipyöräjärjestelmää ei tarvitse tai pidä kopioida suoraan jostakin toisesta kaupungista, vaan Vaasaan tulisi luoda oma, kaupungin tavoitteisiin ja tarpeisiin sopiva järjestelmä. Tavallisten kaupunkipyörien sijaan Vaasan järjestelmä voisi perustua sähköpyöriin, jotka kannustaisivat ajamaan pidempiäkin matkoja. Järjestelmä voisi tarjota myös laatikkopyöriä tavaran kuljetukseen.

Vaasan imagon ja maineen näkökulmasta sähköpyörät kertoisivat tarinaa Vaasasta ei vain Pohjolan, vaan jopa maailman energiapääkaupunkina. Kaupunkipyörät olisivatkin paitsi sijoitus pyöräilyyn ja sujuvampaan liikenteeseen, myös tapa tehdä näkyväksi Vaasan energiaosaamista ja eteenpäin katsovaa otetta.

Edellä olevan perusteella pyydämme, että Vaasa selvittää mahdollisuutta omaan kaupunkipyöräjärjestelmään ja ryhtyy toimenpiteisiin kaupunkipyörien hankkimiseksi Vaasaan. Kaupunkipyöräjärjestelmää ja sen toimintamahdollisuuksia on tarkasteltava laaja-alaisesti osana Vaasan pyrkimystä maailman johtavaksi energiapääkaupungiksi.

 

Vaasassa 4.9.2017

Lotta Alhonnoro (Vihr.)

 

1.puhe 12062017

Vaasan sisäilmaongelmat korjattava

 

Puhe kaupunginvaltuuston kokouksessa 12.6.2017

 

Hyvät valtuutetut, puheenjohtaja.

 

Me olemme valtuustossa varmistamassa ja huolehtimassa, että jokainen vaasalainen voi hyvin. Meidän tehtävämme on tehdä päätöksiä, joilla edistetään jokaisen vaasalaisen hyvinvointia.

 

Viime valtuustokaudella on käytetty rahaa ja investoitu. Rahaa on kulunut niin, että kuudesta kriisikunnan kriteeristä täyttyy nyt kolme.

 

Strategisesti tehdyillä, fiksuilla investoinneilla vauhditamme elinkeinotoimintaa ja kasvatamme taloutta. Se on erittäin kannattavaa, kun se tehdään hyvin ja suunnitellusti, mutta samaan aikaan on kyettävä huolehtimaan jokaisen kuntalaisen peruspalveluista.

 

Vaasan korjausvelka paisuu, sen arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä 40 miljoonan euroon. Me emme voi keskittyä vain rakentamaan uutta, vaan meidän on huolehdittava myös siitä mitä meillä jo on. Meidän tehtävä ei ole rakentaa muistomerkkejä itsellemme, vaan huolehtia siitä että ihmisillä on arjessa kaikki hyvin.

 

Sisäilmaongelmat kaipaavat kipeästi korjausta. Jokainen lapsi ja jokainen aikuinen ansaitsevan terveen ja turvallisen ympäristön. Ja kun ongelmia syntyy, niistä on tiedotettava. Vain siten voi syntyä luottamuksen ilmapiiri.

 

Kukaan ei muuta kunnasta toiseen vain veroprosentin takia, mutta jos me voimme luvata, että meillä ei yksiään lapsi sairastu sisäilmaongelmista, että meillä yhdenkään vanhemman ei tarvitse pelätä lapsensa puolesta, ja meillä yhdenkään kunnan työntekijän ei tarvitse pelätä töissä sairastumista, se on vetovoimatekijä.

 

Kaupungin strategiassa tavoitteemme on maailman onnellisimmat ja terveimmät kuntalaiset.

 

Sisäilmaongelmat on korjattava.

 

Minä uskon ja toivon että tässä salissa istuu lisäkseni ihmisiä, jotka ovat valmiita tekemään tästä totta.

 

Tervetuloa Vaasaan puoluevaltuuskunta!

Toivotin Vihreiden puoluevaltuuskunnan tervetulleeksi energiseen Vaasaan 3.12.2016.

 

 

Rakkaat vihreät,

 

Tervetuloa Pohjanmaalle, tervetuloa Vaasaan!

Suomen energiapääkaupunkiin ja pohjoismaiden suurimpaan energiakeskittymään.

Täällä on yli 140 energia-alan johtavaa yritystä ja 30% koko Suomen energiateknologiaviennistä tehdään täältä. Vaasan tavoite on olla hiilineutraali kaupunki 2035!

Mikä olisikaan parempi paikka käsitellä Vihreiden energiavisiota!

Sunnuntaina te pääsette vierailemaan Vaasa EnergyLabissa ja Vaasa Energy Business Innovation Centterissä. Se on hyvä esimerkki Vaasan energiaosaamisesta ja siitä mihin Vaasan voima ja menestys perustuu: yhteistyöhön. Näissä uusissa tutkimustiloissa tekevät yhteistyötä, Vaasan yliopisto, paikalliset yritykset ja Vaasan kaupunki.

Yhdessä syntyy enemmän!

Yhteistyö on kantava voima myös Vihreissä. Se on ollut hienoa seurata miten kovasti meidän joukoissa ympäri Suomen tehdään töitä oikeudenmukaisemman, kestävämmän ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan eteen. Sen eteen, että meidän jokaisen arki olisi parempaa.

Me halutaan täällä Vaasassa kantaa oma kortemme kekoon.

Viime eduskuntavaaleissa Vihreät kasvatti kannatustaan eniten juuri Vaasassa. Nyt kunnallisvaaleissa me aiomme jälleen näyttää.

Meillä on nyt kolme valtuutettua, kuntavaaleissa me tavoittelemme viittä vihreää valtuutettua.

Jatketaan yhdessä töitä meidän unelmien eteen!

Ja vielä ennen kuin toivotan teille loistavaa viikonloppua haluan nostaa esiin vielä yhden asian. Tai 12plus1 asiaa. Pohjanmaa tarvitsee laajan päivystyksen sairaalan. Se on tärkeä meidän alueen elinvoimalle, mutta myös sille ruotsinkieliselle mummolle, joka joutuu yllättäen päivystykseen. Potilaan ja lääkärin pitää voida ymmärtää toisiaan. Tämä ei ole kielikysymys, tämä on yhdenvertaisuus kysymys.

Mä toivon, että me saadan teidän jokaisen tuki tässä asiassa.

Loistavaa kokousviikonloppua!

 

Kiitos.

 

Tytöistä ja pojista

 

Käsi ylös, kuinka moni tiesi, että miehillä on naisia parempi avaruudellinen hahmottamiskyky? Että miehet luontaisesti hahmottavat paremmin tilaa, ja siksi monet matematiikan tehtävätkin sujuvat paremmin. Vaan näinpä ei välttämättä olekaan. Uuden tutkimuksen mukaan tieto perustuukin stereotypioihin. Naiset luulevat olevansa huonoja avaruudellisessa hahmottamisessa, ja alisuoriutuvat testeissä.

Tästä samasta asiasta on kyse nyt kohua herättäneessä Opetushallituksen tasa-arvo ohjeistuksessa. Media ja sopiva määrä populisteja tulkitsi asian niin, että tytöt eivät saa enää olla tyttöjä ja pojat poikia. Tästä ei tietenkään ole kysymys, mutta tärkeä asia uhkaa jäädä huomaamatta poteroiden kaivuun lomassa.

Stereotypiat, myös sukupuoleen liittyvät, ohjaavat joskus yllättävän paljon elämäämme ja valintojamme. Jos naiset luulevat etteivät ole hyviä teknisillä aloilla ja matematiikassa he luultavasti hakeutua työskentelemään täysin eri aloille. Niille aloille joilla ajattelevat luontaisesti olevansa hyviä, kuten sosiaalialalle. Esimerkiksi avaruudellista hahmotuskykyä mittaavassa tutkimuksessa naiset pärjäsivät, kun tutkimusasetelmaa muutettiin niin, että tutkimuksesta tehtiin ihmisläheisempi, ja hahmotustehtävissä pyydettiin tarkastelemaan tiloja esimerkiksi ihmisten näkökulmasta.

Stereotypioilla on valtava vaikutus ihmisiin, ja niitä kannattaa purkaa. Tähän tarttuu myös opetushallituksen ohjeistus. Marja ei ole hyvä kirjoittamaan koska on tyttö, eikä Mikko matematiikassa koska on poika. Kuten tutkimus toteaa, naiset ja miehet näyttävät olevan yhtä hyviä avaruudellisessa hahmottamisessa. Minä haluan, että jokainen lapsi uskoo omiin mahdollisuuksiinsa sukupuolesta riippumatta. Siksi opetushallituksen ohjeistus tulee tarpeeseen.

 

Julkaistu Vaasan vaalipiirin vihreiden blogissa 19.10.2016

 

 

Sisäilmaongelmat otettava vakavasti

Puhe Vihreiden puoluekokouksessa Lahdessa 21.5.2016

 

Minulla on opettajaystävä, oppilaidensa pitämä, joka tekee kaikkensa antaakseen lapsille parhaat eväät tulevaisuuteen.

Minun ystävä rakastaa työtään, mutta hän ei pysty sitä enää tekemään.
Hän on vaihtanut ja vaihtanut koulua, mutta sisäilmaongelmat eivät jätä rauhaan.

Hän ei voi tehdä työtä, jota varten on opiskellut, ja jota rakastaa.

Hän ei ehtinyt toimia ammatissaan edes kymmentä vuotta.

Minun on vaikea elää sen ajatuksen kanssa, että meillä on Suomessa valtava määrä ihmisiä, jotka eivät voi käydä töissä, vaikka haluaisivat.

Ihmisiä, jotka ovat niin herkistyneitä, että joutuvat välttämään julkisia rakennuksia, kulkuneuvoja, ystäviensä koteja. Lähes kaikkea, mikä meille muille on arkipäivää.

Sisäilmaongelmista kärsivät joutuvat pahimmillaan yhteiskunnan eristämäksi. Äärimmillään henki kulkee vain teltassa.

Miltä se omalle kohdalle sattuessa tuntuisi?

Näin ei voi jatkua. Se ei ole inhimillistä eikä reilua. Se maksaa sairastuneelle ja valtiolla valtavasti.

Meidän pitää huolehtia siitä, etteivät sisäilmasta sairastuneet jää ilman tukea.

Mutta ennen kaikkea meidän pitää lähteä siitä, ettei kukaan sairastu.

Kosteus- ja homevaurioille altistuu päivittäin jopa 800 000 suomalaista. Pelkästään kouluista yksi neljästä kuuluu altistavien rakennusten joukkoon.

Meidän on saatava sisäilmaongelmat kuriin.

Jos me jatketaan nykymalliin, meillä on valtava määrä ihmisiä, jotka eivät pysty toimimaan tässä yhteiskunnassa.

Rahoitetaan tutkimusta, pidetään huolta sairastuneista, taataan heille toimivat palvelut, ja ennen kaikkea, pyritään varmistamaan, ettei sairastuneita tule lisää.

Suomi tarvitsee vision

 

Sunnuntaina juhlittiin Suomen 98. Itsenäisyyspäivää. Päivän kunniaksi käänsimme katseita historiaan, muistelimme menneitä ja puhuimme siitä, keitä me olemme ja mistä me tulemme. Yhtälailla tärkeää on kuitenkin katsoa myös tulevaisuuteen ja puhua siitä, mihin olemme menossa.

 

Viimeaikojen viesti on ollut selkeä. Suomella ei mene hyvin. Vaalien aikaan studioissa tikitti velkakello. Meidän on kerrottu olevan Kreikan tiellä. Suunta on alas, ja jokaisen positiivisenkin uutisen kohdalla on muistutettu, ettei iloita pidä. Negatiivista ilmapiiriä kuvaa hyvin, kuinka ekonomistit sadattelivat, kun Suomen luottoluokitus ei syyskuussa tipahtanutkaan, vaan säilyi entisellään

 

Samalla kun maan johdon on ottanut valtaansa näköalattomuus, on ilmapiiri myös kärjistynyt ja mustavalkoistunut. Sosiaalisen median myötävaikutuksella esiin nousevat räikeimmät kommentit ja huutelut, jotka rakentavat vastakkainasettelua yhteisöllisyyden sijaan.

 

Nyt tarvitaankin johtajuutta, joka katsoo kauas ja kykenee luomaan yhteisiä visioita. Sen sijaan, että hoemme mantranomaisesti Suomella menevän huonosti, meidän on etsittävä ratkaisuja ja luotava uutta menestyksen tarinaa. Myös sillä miten asioista puhumme, on suuri vaikutus siihen mihin suuntaan menemme. Onko lasi puoliksi tyhjä vai täynnä? Ekonomistikin tietää, että synkkyys luo synkkyyttä, toivo mahdollisuuksia.

 

Suomi on hieno maa, jossa moni asia on kunnossa ja toimii. Meillä on kaikki edellytykset menestyä ja pärjätä, kun vain tartumme tuumasta toimeen. Voi kuulostaa kyynikosta turhan helpolta, mutta maailma täynnä esimerkkejä ihmisistä ja yhteisöistä jotka ovat menestyneet, kun ovat ottaneet asiakseen toimia yhdessä ja mennä eteenpäin. Ja se on varmaa, että menestyä voi vain jos uskoo itseensä.

 

Itsetunnon löytämiseksi tarvitsemme kuitenkin yhteisen tarinan ja vision. Suomen, jossa kaikista huolehditaan, mutta samalla kannustetaan ottamaan riskiä ja menestymään. Alamäkeen tuijottamisen sijaan katse on luotava ylöspäin, ja luotava uusi menestykseen siivittävä tarina.

 

Tänään marssitaan kunnianhimoisen ilmastosopimuksen puolesta

Maailman maat kokoontuvat Pariisin ilmastokokoukseen 30.11. neuvottelemaan maailmanlaajuisesta ilmastosopimuksesta. Kokouksen aattona miljoonat ihmiset ympäri maailman osoittavat mieltään yli 2000 ilmastomarssilla eri puolilla maailmaa. Tarvitsemme kunnianhimoisen sopimuksen, jotta meillä, lapsillamme ja lastenlapsillamme on tulevaisuudessa hyvä olla. Uusien laskelmien mukaan maailman lämpötila nousee alle 20 vuodessa yli kaksi astetta, mikäli jatkamme nykymallilla.

Ensin huonot uutiset. Tänä syksynä otsikoissa ovat olleet niin talouskriisi kuin pakolaisetkin. Ilmastonmuutos on kuitenkin suurin haasteemme, joka vaikuttaa suoraan miljoonien ihmisten elämään. Kaikkein voimakkaimmin ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Merenpinnan nousu ja toisaalta kuivuus voivat tehdä laajoja alueita elinkelvottomiksi ja pakottaa suuren joukon ihmisiä etsimään uutta kotia.

Vähän aikaa sitten tutkijat kertoivat havaitsemistaan muutoksista golf-virran liikkeissä. Virran hidastumisella voisi olla valtavat vaikutukset Suomen ilmastoon. Yleisemmin ilmastonmuutoksen uskotaan kasvattavan sademäärää huomattavasti, nostavan merenpintaa puolella metrillä Suomenlahdella, myrskyjen lisääntymistä, ja tulvia. Sitran tulevaisuusskenaariossa 4 asteen lämpötilannousun myötä vuonna 2080 ruoka, energia ja vesi ovat kallistuneet niin, ettei vähävaraisilla ole varaa monipuoliseen ravintoon.

Sitten hyvät uutiset. Vaikka ilmastonmuutos on aikamme suurin haaste, se on myös valtava mahdollisuus. Meillä on jo tarvittava tieto, teknologia ja osaaminen ilmastonmuutoksen voittamiseksi. Ihmiset ympäri maailmaa haluavat muutosta. Sen seurauksena sijoittajat ovat ruvenneet vetäytymään ja välttämään yhtiöitä, joiden liiketoiminta perustuu fossiilisiin polttoaineisiin. Kuluttajat vaativat yrityksiltä tekoja, ja ovat valmiita valitsemaan toisin. Suomessa katoille asennetaan aurinkopaneeleita ja lautaselle halutaan lähiruokaa.

Me kaikki voimme vaikuttaa ilmastonmuutokseen omilla valinnoillamme, mutta samalla me ihmiset haluamme, että myös yritykset, kunnat ja valtiot tekevät kaikkensa yhteisen haasteen eteen. Tulevaisuus voidaan rakentaa puhtaan energian ratkaisuille, jos vain niin päätämme.

Tänään sunnuntaina Vaasassa marssitaan ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi samaan aikaan yli 2000 muun kaupungin kanssa, yhteensä 150 eri maassa. Ihmiset ympäri maailman osoittavat mieltään paremman tulevaisuuden puolesta. Tarvitsemme kunnianhimoisen ilmastosopimuksen.

Fennovoiman aika on ohi

Fennovoima jätti viime viikolla hakemuksensa uuden ydinvoimalan rakentamisluvan saamiseksi. Uudeksi osakkaaksi löytyi pieni, vuonna 2012 perustettu kroatialainen energiayhtiö Migrit Solarna Energija. Pienestä koostaan huolimatta yhtiön osuudeksi tulisi 9 prosenttia Fennovoimasta. Kaikille tuntematon kroatialaislilliputti siis sijoittaisi hankkeeseen 30 tuhatta kertaa enemmän kuin sillä on omaa pääomaa. Kuulostaa eittämättä sadulta.

Elinkeinoministeriössä kuitenkin uskottiin hankkeeseen, ja pyydettiin lisäselvitystä uudesta omistajasta. Selvitys on nyt tehty, mutta se saattaa jäädä salaiseksi. Samaan aikaan mediassa on selvitetty uuden omistajaehdokkaan tiiviitä kytköksiä Venäjälle. Viimeistään nyt pitäisi hälytyskellojen soida. Jos taustat ovat kunnossa, ei salattavaa pitäisi olla. Päinvastoin, yhtiön pitäisi esitellä rinta rottingilla raporttiaan – meillä ei ole salattavaa, hanke on valmis toteutettavaksi!

Alkujaan eduskunta edellytti periaatepäätöksessä, että Fennovoiman hankkeella on 60 prosentin kotimainen omistusosuus. Sittemmin tulkinta muuttui 60 prosentin osuuteen EU- tai Eta-maista olevilta omistajilta. Asian suhteen on syytä pysyä tiukkana. Kyseessä on strategisesti tärkeässä asemassa oleva energiantuotanto. Kotimaisuuden lisäksi eduskunta edellytti hankkeelta korkeatasoista ydinvoimaosaamista. Nyt hankkeessa mukana olevista ydinvoimaosaamista on vain Rosatomilla. Jo tämä riittäisi perusteeksi hankkeen kaatamiselle.

Pääministeri Juha Sipilä totesi aiemmin MTV3:n haastattelussa, että jos Fennovoiman hanke kaatuu, kysymys kuuluu, onko hanke edes tarpeellinen. Aiempaa suurempi panostus uusiutuvaan energiaan olisi Sipilän mukaan mahdollista. Ensin on kuitenkin käsiteltävä tapaus Fennovoima, ja yleisen edun nimissä se olisi tehtävä faktat pöydällä ja kaikkien nähtävillä.

Jo nykyisellään eduskunnalla on täydet perusteet todeta, ettei Fennovoiman hanke ole yhteiskunnan kokonaisedun mukainen eivätkä eduskunnan määrittelemät ehdot ole kunnossa. Asian pitkittäminen ei palvele ketään, vaan polttaa hankkeessa mukana olevien varoja ja estää investoinnit uusiin hankkeisiin.