LOTTA ALHONNORO


Aihe: koulutus


Paine lukioissa kasvaa – opinto-ohjaus auttaa

 

Korkeakouluhakua uudistetaan, ja yliopistoihin siirrytään jatkossa yhä enemmän ylioppilastodistuksen pohjalta.

 

Tavoite valintakokeiden kuormittavuuden pienentämisestä on hyvä. Nyt tehdyllä ratkaisulla päädytään kuitenkin ojasta allikkoon, kun ylioppilaskirjoitusten jälkeinen valintakoerumba siirtyy koko lukioajan mittaiseksi kilpajuoksuksi.

 

Valintakokeiden ympärillä kukoistava valmennuskurssibisness on eriarvoistavaa, mutta vielä suurempi vääryys on vaatia lukiota aloittavalta nuorelta selkeää urasuunnitelmaa ja jatkuvaa itsensä ylittämistä.

 

Itse en tiennyt lukioon mennessä mitä haluaisin sen jälkeen tehdä. Harva tietää. Harva tietää lukiosta valmistuessakaan.

 

Koululaisten menestyspaineet ovat kasvaneet, ja jo lukioikäiset stressaavat opintoja. Erilaisista mielenterveyden häiriöstä on tullut koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia. Niistä kärsii eri tutkimusten mukaan noin 20–25 prosenttia nuorista.

 

Sipilän hallituksen päämäärään on vähentää tarpeettomia välivuosia ja aikaistaa opintojen aloitusta. Opiskelijoiden mielenterveydelle viitataan kintaalla.

 

Todistusvalinnalla täytettävistä paikoista valtaosa varataan ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakeville, ja samalla kasvaa paine tehdä oikeita, elämänmittaisia valintoja.

 

Jokainen tekee joskus vääriä valintoja. Aina lukemiselle ja opiskelulle ei ole kannustavaa ja hyvää ympäristöä. Jos perheessä taistellaan toimeentulon, mielenterveysongelmien tai alkoholismin kanssa, opiskelu ei ole huolenaiheista ensimmäinen.

 

Kypsyminen voi tapahtua hitaasti, ja into oppia ja opiskella syttyä vasta myöhemmin. Omalta tuntuva ala tai innostuksen aihe voi löytyä vasta myöhemmin. Silloin ei saa nousta seinä pystyyn – on löydyttävä polkuja päästä eteenpäin.

 

Nyt tehtävälle uudistukselle on vaihtoehtoja. Ulkoa opettelun sijaan pääsykokeet voisivat olla aineistolähtöisiä, ja materiaali jakaa vasta kokeessa. Ennakkoon opiskeltavan materiaalin määrää voitaisiin myös vähentää. Näin ennakkovalmistautuminen ei muodostuisi kohtuuttoman raskaaksi, mutta opiskelija saisi tietoa tieteenalan sisällöstä ja yliopisto käsityksen hänen motivaatiostaan ja kyvystään käsitellä tieteenalalle ominaisia ongelmia.

 

Koska juuri nyt ylioppilastodistuksen painoarvo kuitenkin kasvaa, on tärkeää varmistaa että opiskelijat saavat apua ja tukea tulevaisuutensa suunnitteluun. Opinto-ohjaajat ovat tätä varten, ja on tärkeä varmistaa että jokainen opiskelijan pääsee riittävän usein opon kanssa juttusille.

 

Esitin ja sain läpi Koulutuslautakunnan kokouksessa 5.9., että Vaasan lyseon lukion tavoitteisiin kirjataan jokaiselle opiskelijalle kaksi opinto-ohjaajakäyntiä lukuvuodessa. Kun hallitus pakottaa nuoria tekemään valintoja yhä aikaisemmin, kunnissa on syytä panostaa tukiverkkojen luomiseen. Yksikin loppuun palanut nuori on liikaa.

 

Kouluilla on suuri merkitys siinä, että jokainen ihminen löytää ja havaitsee omat lahjansa ja kykynsä. Se on asia joka kantaa pitkälle aikuisuuteen.

Jaa

Tasa-arvoinen koulutus on kaikkien etu

Opetusministeriö ja Krista Kiuru (SDP) ovat jälleen kaivaneet esiin esityksen lukukausimaksuista. Toivoisi, että hallitus käyttäisi nyt kaiken energiansa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseen eli soten maaliin saattamiseen tällä vaalikaudella. Etenkin, kun esitys lukukausimaksuista pohjautuu enemminkin haaveajatteluun kuin tutkimustietoon.

Lukukausimaksuja perustellaan rahalla. Mistään tuottoisasta touhusta ei kuitenkaan ole kyse, päin vastoin. Järjestelmän hallinnointi maksaa, joten tuloja ei juuri saada. Koska lukukausimaksut pelkästään EU- ja ETA-maiden ulkopuolisista maista tuleville tuskin tuottaisivat juurikaan, voisi houkutus olla suuri laajentaa maksuja myös muualta tuleville opiskelijoille, ennen pitkää jopa suomalaisille. Tasa-arvoisesta mahdollisuudesta kouluttautua on pidettävä kiinni.

Kansainvälinen koulutusympäristö on opiskelijoiden etu. Se lisää monipuolisesti osaamista, kielitaitoa, kulttuurien välistä tuntemusta ja kasvattaa verkostoja. Sen sijaan Pohjoismaissa lukukausimaksukokeilut ovat johtaneet EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrän romahtamiseen. Tämä on ristiriidassa koulutuksen kansainvälisyydelle asetettujen tavoitteiden kanssa.

Tilastokeskuksen ja CIMO:n selvityksen perusteella 70 % korkeakoulututkinnon suorittaneista on Suomessa vielä vuoden kuluttua valmistumisestaan. Parhaassa työiässä olevien nuorten saaminen Suomeen on julkisen talouden näkökulmasta paras tapa lisätä maahanmuuttoa. Valtion ei tarvitse esimerkiksi kustantaa peruskoulutusta tai lapsiajan terveydenhoitoa, vaan se saa tutkinnon kustannuksella urapolkunsa alussa olevan hyvän veronmaksajan. Tutkimusnäytön lisäksi useat asiantuntijat, kuten Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen muistuttavat, että Suomi tarvitsee lisää ulkomaista työvoimaa. Suomen kannattaakin pitää kiinni tasa-arvoisesta koulutuksesta. Se on kaikkien etu.

 

Julkaistu Pohjalaisessa 07.11.2014