LOTTA ALHONNORO


Aihe: maahanmuutto


Maahanmuutosta

Perussuomalaisten ja Halla-ahon maahanmuuttokritiikistä. Juha Mäenpää (ps.) kirjoitti 10.1., että Täytyy sanoa että Jussi osaa parhaiten pukea sanoihin sen mitä itsekin ajattelen maahanmuutosta ja sen tuomista ongelmista. Maamme talous on kuralla ja valtion varat eivät piisaa edes Suomen kansalaisten hyvinvoinnin turvaamiseen. Suomi ei kykene ratkaisemaan koko maailman ongelmia. Miksi tuoda lisää elättejä maahamme?

Kritiikkiä saa esittää, mutta faktat ja mahdollisuuksien tunnistaminen ovat paras pohja politiikalle.

Ihan ensiksi on hyvä pohtia, keitä tarkoitetaan, kun puhutaan maahanmuuttajista. Puhummeko kielestä, kansalaisuudesta, synnyinmaasta vai ulkomaalaistaustasta?

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui vuoden 2013 lopussa 300 000 ulkomaalaistaustaista, mikä oli 5,5 prosenttia koko väestöstä. Tästä lähes 45 283 oli Suomessa syntyneitä toisen polven maahanmuuttajia. Yhteensä 33 prosenttia ulkomaalaistaustaisista on Suomen kansalaisia. Jos maahanmuuttotilastoissa huomioidaan paluumuuttajat, muodostavat suomalaiset itse ylivoimaisesti suurimman maahanmuuttajaryhmän.

Maanosittain tarkasteltuna kaikista ulkomaalaistaustaisista 59 prosenttia oli taustaltaan eurooppalaisia, 24 prosenttia aasialaistaustaisia ja 12 prosenttia afrikkalaistaustaisia. Eniten oleskelulupia vuonna 2013 hakivat Venäjän, Intian, Kiinan, Ukrainan ja Yhdysvaltain kansalaiset. EU:n ulkopuolisista maista tulevista turvapaikanhakijoita tai kiintiöpakolaisia oli 13 prosenttia. Maahanmuuttajat ovat hyvin moninainen joukko ihmisiä, joista suurin osa muuttaa perheen, työn ja opiskelun perässä, pieni osa myös humanitaarisista syistä.

Jutussa Timo Soini, Jussi Halla-aho ja Juho Eerola kuina maahanmuutto on taloudellinen ongelma. Tutkimustiedon valossa näin ei kuitenkaan ole, vaan maahanmuutto tuo mukanaan ennen kaikkea mahdollisuuksia. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen vuoden alussa ilmestyneet laajamittaisen tutkimuksen perusteella maahanmuutto voi parantaa sekä muuttajien että suomalaisten taloudellista hyvinvointia. Kotouttamissuunnitelma ovat esimerkki uudistuksesta, jolla onnistuttiin kohtuullisin pienin kustannuksin selvästi parantamaan maahanmuuttajien asemaa. Hyvään kotouttamis- ja koulutuspolitiikan tekeminen on kuitenkin hankalaa, jos maahanmuuttajat nähdään lähtökohtaisesti ongelmana. Maahanmuuttajat ovat voimavara, ja kritisoinnin sijaan meidän pitäisi miettiä, kuinka saada maahanmuuttajat töihin ja täysimittaisesti mukaan yhteiskuntaan.

P.S.

Hal­la-ahon mu­kaan hal­li­tuk­sen täy­tyy EU:ssa vas­tus­taa siir­to­lai­suu­des­ta ai­heu­tu­van taa­kan ja­ka­mis­ta niin, et­tä Suo­mi jou­tui­si ot­ta­maan en­tis­tä enem­män tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­ta. Kannattaisi ehkä tutustua tilastoihin: tällä hetkellä Suomi on pohjoismaisten maahanmuuttotilastojen hännänhuippu. Jos haluamme jakaa taakan tasaisemmin, pitäisi Suomeen kutsua enemmän maahanmuuttajia.

Kan­sal­li­sia la­ke­ja Halla-aho muut­tai­si per­hei­den yh­dis­tä­mis­käy­tän­nöis­sä: Maa­han­muut­ta­jal­la pi­tää ol­la ky­ky vas­ta­ta omas­ta toi­men­tu­los­taan en­nen per­heen­yh­dis­tä­mi­sen ha­ke­mis­ta.

Käytännössä muilta kuin kansainvälisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneilta vaaditaan jo toimeentuloa, jotta perheenjäseniä saa tuoda maahan. Esimerkiksi kaksi alaikäistä lastaan ja puolisonsa Suomeen haluavalta edellytetään 2 600 euron kuukausituloja.

Jaa