LOTTA ALHONNORO


Aihe: tasa-arvo


Tytöistä ja pojista

 

Käsi ylös, kuinka moni tiesi, että miehillä on naisia parempi avaruudellinen hahmottamiskyky? Että miehet luontaisesti hahmottavat paremmin tilaa, ja siksi monet matematiikan tehtävätkin sujuvat paremmin. Vaan näinpä ei välttämättä olekaan. Uuden tutkimuksen mukaan tieto perustuukin stereotypioihin. Naiset luulevat olevansa huonoja avaruudellisessa hahmottamisessa, ja alisuoriutuvat testeissä.

Tästä samasta asiasta on kyse nyt kohua herättäneessä Opetushallituksen tasa-arvo ohjeistuksessa. Media ja sopiva määrä populisteja tulkitsi asian niin, että tytöt eivät saa enää olla tyttöjä ja pojat poikia. Tästä ei tietenkään ole kysymys, mutta tärkeä asia uhkaa jäädä huomaamatta poteroiden kaivuun lomassa.

Stereotypiat, myös sukupuoleen liittyvät, ohjaavat joskus yllättävän paljon elämäämme ja valintojamme. Jos naiset luulevat etteivät ole hyviä teknisillä aloilla ja matematiikassa he luultavasti hakeutua työskentelemään täysin eri aloille. Niille aloille joilla ajattelevat luontaisesti olevansa hyviä, kuten sosiaalialalle. Esimerkiksi avaruudellista hahmotuskykyä mittaavassa tutkimuksessa naiset pärjäsivät, kun tutkimusasetelmaa muutettiin niin, että tutkimuksesta tehtiin ihmisläheisempi, ja hahmotustehtävissä pyydettiin tarkastelemaan tiloja esimerkiksi ihmisten näkökulmasta.

Stereotypioilla on valtava vaikutus ihmisiin, ja niitä kannattaa purkaa. Tähän tarttuu myös opetushallituksen ohjeistus. Marja ei ole hyvä kirjoittamaan koska on tyttö, eikä Mikko matematiikassa koska on poika. Kuten tutkimus toteaa, naiset ja miehet näyttävät olevan yhtä hyviä avaruudellisessa hahmottamisessa. Minä haluan, että jokainen lapsi uskoo omiin mahdollisuuksiinsa sukupuolesta riippumatta. Siksi opetushallituksen ohjeistus tulee tarpeeseen.

 

Julkaistu Vaasan vaalipiirin vihreiden blogissa 19.10.2016

 

 

Jaa

Tasa-arvoa töihin ja kotiin

Nyt jos koskaan on aika tasata vanhemmuuden kustannukset ja ottaa käyttöön vanhempainvapaiden 6+6+6-malli. Vaikka vaalien alla suurin osa poliitikosta nyökyttelee myönteisesti tasa-arvo kysymyksille, vaalien välillä mikään ei ole muuttunut. Nykytilanne syrjii naisia työmarkkinoilla ja miehiä kotona. Liian moni poliitikko odottaa, että asenteet muuttuvat pikkuhiljaa. Kansanedustajien tehtävä ei kuitenkaan ole odottaa ja toivoa parasta, vaan korjata tilanne ja aikaansaada muutos.

Vanhemmuuden kustannukset on jaettava. Ei ole oikein, että määrä- ja osa-aikainen työ keskittyy naisille. Pidemmällä aikavälillä se näkyy urakehityksessä, alemmassa palkkatasossa ja heikompina sosiaali- ja eläketurvaetuuksina. Kustannukset kuormittavat naisvaltaisia aloja eivätkä kannusta yrittämään tai palkkaamaan naisia. Sen tietää kampaaja joka hankkii viidettä äitiysloman sijaista samana vuonna. Asia olisi helposti korjattavissa: vanhemmuuden kustannukset voitaisiin kerätä kaikilta työntekijöiltä ja työnantajilta osana sosiaalimaksuja.

Vanhempainvapaan 6+6+6-mallissa kummallekin vanhemmalle on kiintiöity 6 kuukautta lomaa, ja 6 kuukautta on molempien vanhempien jaettavissa. Malli edistäisi naisten asemaa työmarkkinoilla kannustaessaan myös miehiä kotiin. Kiintiöiden avulla isien olisi helpompi ottaa vanhempainvapaat puheeksi työpaikalla ja suhtautuminen vapaisiin muuttuisi: vapaiden käytön yleistyessä miesten keskuudessa myös äitien syrjintä työmarkkinoilla vanhemmuuden vuoksi helpottaa. Kumpikin vanhempi pääsisi paremmin osalliseksi vanhemmuudesta ja isien rooli perheessä vahvistuisi. Nykyisin yksi neljäsosa isistä jättää vanhempainvapaan kokonaan käyttämättä. Ja eläkeiässä harmitellaan, että isyys on jäänyt taka-alalle.

Nyt on tekojen aika. Vanhemmuuden kustannukset on jaettava ja 6+6+6 –malli otettava käyttöön. Tasa-arvo ei ole valmis. Nykytilanne syrjii naisia töissä ja miehiä kotona.

 

Julkaistu Pohjalaisessa 4.4.2015

Lisää rakkautta, vähemmän syrjintää

Eduskunnan lakivaliokunta hylkäsi aloitteen tasa-arvoisesta avioliittolaista äänin 9-8. Vaikka juhlapuheissa Suomi esitetään usein tasa-arvon mallimaana, päätös osoittaa, että todelliseen tasa-arvoon ja seksuaaliseen yhdenvertaisuuteen on vielä pitkä matka. Ilmapiiriä kuvastaa hyvin se, kuinka Ylen toimittajia kiellettiin käyttämästä termiä ”tasa-arvoinen avioliittolaki”, vaikka se on eduskunnan laista käyttämä termi. Sen sijaan esimerkiksi toimittajien käyttämään ilmaukseen pakkoruotsi ei ole millään tavalla puututtu.

Tasa-arvoisessa avioliittolaissa on kyse siitä, sallimmeko ihmisten olla aidosti sitä mitä he ovat. Tasa-arvoinen avioliittolaki ei uhkaa tai poista kenenkään oikeuksia avioliittoon. Sen sijaan se mahdollistaa sen, että kaksi toisiinsa rakastunutta ja sitoutunutta ihmistä voivat virallistaa liittonsa samoin kuin kaikki muutkin.

Pohjoismaista sukupuolineutraali avioliitto on mahdollinen kaikissa muissa paitsi Suomessa. Pohjoismaiden lisäksi tasa-arvoinen avioliitto on kirjattu lakiin esimerkiksi Espanjassa, Argentiinassa ja Etelä-Afrikassa.

Jotkut ovat väittäneet, että heteroparien mahdollisuudet adoptoida lapsi ulkomailta heikkenevät, jos adoptio-oikeus sallitaan myös homopareille. Ajatus on lähtökohtaisesti syrjivä asettaessaan heteroparien adoptiomahdollisuuden homoparien avioliiton edelle, eikä se tilastojen valossa ole edes totta. Suhteellisesti suurimpia adoptiolasten vastaanottajamaita maailmassa ovat Ruotsi, Norja ja Espanja, joissa kaikissa adoptio on sallittu samaa sukupuolta oleville pareille.

Tasa-arvoinen koulutus on kaikkien etu

Opetusministeriö ja Krista Kiuru (SDP) ovat jälleen kaivaneet esiin esityksen lukukausimaksuista. Toivoisi, että hallitus käyttäisi nyt kaiken energiansa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseen eli soten maaliin saattamiseen tällä vaalikaudella. Etenkin, kun esitys lukukausimaksuista pohjautuu enemminkin haaveajatteluun kuin tutkimustietoon.

Lukukausimaksuja perustellaan rahalla. Mistään tuottoisasta touhusta ei kuitenkaan ole kyse, päin vastoin. Järjestelmän hallinnointi maksaa, joten tuloja ei juuri saada. Koska lukukausimaksut pelkästään EU- ja ETA-maiden ulkopuolisista maista tuleville tuskin tuottaisivat juurikaan, voisi houkutus olla suuri laajentaa maksuja myös muualta tuleville opiskelijoille, ennen pitkää jopa suomalaisille. Tasa-arvoisesta mahdollisuudesta kouluttautua on pidettävä kiinni.

Kansainvälinen koulutusympäristö on opiskelijoiden etu. Se lisää monipuolisesti osaamista, kielitaitoa, kulttuurien välistä tuntemusta ja kasvattaa verkostoja. Sen sijaan Pohjoismaissa lukukausimaksukokeilut ovat johtaneet EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrän romahtamiseen. Tämä on ristiriidassa koulutuksen kansainvälisyydelle asetettujen tavoitteiden kanssa.

Tilastokeskuksen ja CIMO:n selvityksen perusteella 70 % korkeakoulututkinnon suorittaneista on Suomessa vielä vuoden kuluttua valmistumisestaan. Parhaassa työiässä olevien nuorten saaminen Suomeen on julkisen talouden näkökulmasta paras tapa lisätä maahanmuuttoa. Valtion ei tarvitse esimerkiksi kustantaa peruskoulutusta tai lapsiajan terveydenhoitoa, vaan se saa tutkinnon kustannuksella urapolkunsa alussa olevan hyvän veronmaksajan. Tutkimusnäytön lisäksi useat asiantuntijat, kuten Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen muistuttavat, että Suomi tarvitsee lisää ulkomaista työvoimaa. Suomen kannattaakin pitää kiinni tasa-arvoisesta koulutuksesta. Se on kaikkien etu.

 

Julkaistu Pohjalaisessa 07.11.2014