LOTTA ALHONNORO


Aihe: työ


Kansainväliset osaajat saatava jäämään Vaasaan

 

Puhe valtuuston kokouksessa 12.2.2018,

esityslistan kohdassa 4, Vaasan kaupungin kansainvälinen ohjelma

 

Hyvät valtuutetut, puheenjohtaja,

 

Kiitos kansainvälisen ohjelman tekijöille. Vaasan kaupunki tarvitsee kansainvälistä ohjelmaa, hienoa että sellainen on nyt tehty. Moninaisuus on rikkaus, tutkimustiedon kautta me tiedämme että menestyvän kaupungin takana on erilaisten ihmisten kohtaaminen, joka ruokkii luovuutta ja lisää innovaatioita. Kansainvälisyys on menestystekijä.

 

Tutkijana olen erityisen iloinen ja ylpeä siitä, miten ohjelmassa painotetaan tutkimus- ja hankerahaa. Tutkimukseen ja kokeiluihin pohjaavan päätöksenteon kautta me voimme tehdä parempia päätöksiä, luoda parempia palveluita ja ottaa käyttöön innovatiivisia ratkaisuja. Näin syntyy edelläkävijäkaupunki, ja näin syntyy kansainvälisesti entistä houkuttelevampi kaupunki.

 

Yhteen asiaan haluaisin kuitenkin kiinnitä erityistä huomiota. Tämä on asia, joka minulle on useasti Palosaaren kampuksella liikkuessa tullut vastaan. Nimittäin siihen miten kansainväliset opiskelijat ja osaajat saadaan jäämään Vaasaan. Olen tavannut aivan liian monta lahjakasta tutkijaa ja opiskelijaa, jotka haluaisivat jäädä Vaasaan, mutta jotka eivät syystä tai toisesta ole onnistuneet löytämään töitä itselleen tai perheenjäsenilleen. Meillä ei ole varaa siihen, että tuplatutkinnon suorittanut insinööri ja tutkija, joka haluaisi jäädä Vaasaan, vie osaamisensa ja verkostonsa muualle.

 

Kansainvälisten osaajien kotouttaminen on kaikkien suomalaisten kaupunkien haaste. Minä haluan, että Vaasa on tässä asiassa suunnannäyttäjä. Luodaan korkeakoulujen, yritysten ja kaupungin välinen verkosto, jonka avulla me otamme kopin tänne tulijoista. Myös korkeakoulutetut osaajat kaipaavat palveluita. Tähän tarvitaan konkreettisia ja vaikuttavia toimenpiteitä.

 

Varmistetaan yhdessä että Vaasan elinkeinoelämällä ja kaupungilla on kansainvälisiä osaajia kasvua ja kehitystä tukemassa.

 

Varmistetaan, että osaajat jäävät Vaasaan.

 

 

Jaa

Tasa-arvoa töihin ja kotiin

Nyt jos koskaan on aika tasata vanhemmuuden kustannukset ja ottaa käyttöön vanhempainvapaiden 6+6+6-malli. Vaikka vaalien alla suurin osa poliitikosta nyökyttelee myönteisesti tasa-arvo kysymyksille, vaalien välillä mikään ei ole muuttunut. Nykytilanne syrjii naisia työmarkkinoilla ja miehiä kotona. Liian moni poliitikko odottaa, että asenteet muuttuvat pikkuhiljaa. Kansanedustajien tehtävä ei kuitenkaan ole odottaa ja toivoa parasta, vaan korjata tilanne ja aikaansaada muutos.

Vanhemmuuden kustannukset on jaettava. Ei ole oikein, että määrä- ja osa-aikainen työ keskittyy naisille. Pidemmällä aikavälillä se näkyy urakehityksessä, alemmassa palkkatasossa ja heikompina sosiaali- ja eläketurvaetuuksina. Kustannukset kuormittavat naisvaltaisia aloja eivätkä kannusta yrittämään tai palkkaamaan naisia. Sen tietää kampaaja joka hankkii viidettä äitiysloman sijaista samana vuonna. Asia olisi helposti korjattavissa: vanhemmuuden kustannukset voitaisiin kerätä kaikilta työntekijöiltä ja työnantajilta osana sosiaalimaksuja.

Vanhempainvapaan 6+6+6-mallissa kummallekin vanhemmalle on kiintiöity 6 kuukautta lomaa, ja 6 kuukautta on molempien vanhempien jaettavissa. Malli edistäisi naisten asemaa työmarkkinoilla kannustaessaan myös miehiä kotiin. Kiintiöiden avulla isien olisi helpompi ottaa vanhempainvapaat puheeksi työpaikalla ja suhtautuminen vapaisiin muuttuisi: vapaiden käytön yleistyessä miesten keskuudessa myös äitien syrjintä työmarkkinoilla vanhemmuuden vuoksi helpottaa. Kumpikin vanhempi pääsisi paremmin osalliseksi vanhemmuudesta ja isien rooli perheessä vahvistuisi. Nykyisin yksi neljäsosa isistä jättää vanhempainvapaan kokonaan käyttämättä. Ja eläkeiässä harmitellaan, että isyys on jäänyt taka-alalle.

Nyt on tekojen aika. Vanhemmuuden kustannukset on jaettava ja 6+6+6 –malli otettava käyttöön. Tasa-arvo ei ole valmis. Nykytilanne syrjii naisia töissä ja miehiä kotona.

 

Julkaistu Pohjalaisessa 4.4.2015

Energialla elinvoimaisempi maaseutu

Neljä suurinta puoluetta valitsivat ydinvoiman kotimaisen uusiutuvan energian sijaan. Päätös on kaikin puolin huono, mutta se ei tarkoita etteikö mitään olisi enää tehtävissä. Päinvastoin, nyt on jatkettava kestävän energiatalouden puolustamista entistä voimakkaammin.

Yksi uusiutuvan energian parhaista puolista on mahdollisuus hajautettuun, demokraattisempaan energiantuotantoon. Paikallisella energiantuotannolla on erityisen suuri vaikutus maaseudun hyvinvointiin. Panostus paikalliseen uusiutuvaan energiaan on samalla panostus entistä elinvoimaisemmalle maaseudulle. Energiapolitiikalla onkin tärkeä merkitys myös aluepolitiikassa.

Maaseudulta löytyy energian tuotantoon tarvittavat resurssit läheltä: tuulivoima, hake, lanta ja muu biomassa ovat helposti hyödynnettävissä. Energian lisäksi syntyy työtä ja lisätuloja, kun paikallinen energiantuotanto jättää saadut tulot maaseudulle.

Asiasta loistavana esimerkkinä on palkittu Pohjanmaan maakunnissa toteutettu energiakylä-hanke, jossa kehitettiin kylien energiaomavaraisuutta. Esimerkiksi Jepualla toimii hankkeen myötä kyläläisten itsenäisesti omistama energiayhtiö, joka omistaa sähköverkon lisäksi biokaasulaitoksen.

Uusiutuvan energian avulla maaseudun energiahuolto voisi tulevaisuudessa olla täysin energiaomavarainen. Parhaimmassa tapauksessa energiaa voitaisiin jopa myydä eteenpäin.

Nyt onkin tärkeää helpottaa uusiutuvan energian käyttöönottoa nopeuttamalla lupaprosesseja ja ohjaamalla kuntien hankintoja ympäristöteknologioihin. Järkevällä poliittisella päätöksenteolla voimme varmistaa, että maaseutu pysyy elinvoimaisena maataloudesta, jätteistä, metsistä ja tuulivoimasta kumpuavalla energialla. Hajautettu, uusiutuvaan energiaan perustuva energiantuotanto on paitsi luonnon kannalta kestävä ratkaisu, myös fiksua aluepolitiikkaa.

 

Julkaistu Vihreä nainen -lehdessä

Uusiutuvaa vai vanhaa energiaa

Vesa Kela epäili tuulivoimaan ja ilmeisesti myös laajemmin uusiutuvaan energiaan sijoittamisen järkevyyttä kirjoituksessaan 19.9. Tutkimustiedon perusteella kuitenkin nimenomaan uusiutuvaan energiaan pitäisi nyt panostaa. Tuulivoima on yksi uusiutuvan energian muoto, mutta sen sijaan, että keskitytään pelkästään siihen, ratkaisuja on haettava laajemmin, esimerkiksi hajautetusta energian tuotannosta ja hakkeesta.

Kansainvälinen konsulttiyhtiö Ernst & Youngin on todennut raportissaan, että uusiutuvan energian käyttö tulee lisääntyumään siksi, että se on yksinkertaisesti kaikkein järkevin energiavaihtoehto niin taloudellisesta kuin yhteiskunnan, sijoittajien ja yritysten näkökulmasta. Tärkeimpiä syitä tähän on hinta: esimerkiksi tuuli- ja aurinkosähkön hinta on romahtanut samalla kun tekniikka on kehittynyt, eikä polttoainekustannuksia ole.

Työllisyyden näkökulmasta uusiutuvan energian työllistämisvaikutukset näkyvät ympäri Suomen. Rakentamisen ja ylläpidon lisäksi myös kehitystyö ja kansainvälisille markkinoille suuntautuva myynti kasvattavat työpaikkojen määrää. Tuulivoiman lisäksi Suomessa olisi pohjoisesta sijainnista huolimatta asiantuntijoiden mukaan hyvät mahdollisuudet panostaa aurinkoenergiaan, Suomessa kun aurinko paistaa kesällä yöt läpeensä. Saksassa aurinkoenergia on synnyttänyt noin 100 000 uutta työpaikkaa.

Auringon ja tuulivoiman lisäksi pitää panostaa laajemmin uusiutuvaan energiaan, kuten hakkeen käyttöön. Työ- ja elinkeinoministeriö onkin luonut uusiutuvan energian käyttöön perustuvan biotalousstrategian, jonka tavoitteena on nostaa biotalouden tuotos 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä ja luoda 100 000 uutta työpaikkaa.

Edellä esitetyn valossa ei olekaan ihme, että vihreiden lisäksi myös muut puolueet ovat ilmoittaneet tukevansa kotimaista uusiutuvaa energiaa. Esimerkiksi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ja keskustan Juha Sipilä ovat puhuneet lämpimästi uusiutuvasta energiasta. Valitettavasti Rinteen ja Sipilän puheet uhkaavat jäädä vain kauniiksi sanoiksi. Kumartamalla kohti Fennovoimaa, he samalla pyllistävät kohti kotimaista uusiutuvaa energiaa. Vain kokoomuksen Jan Vapaavuori on myöntänyt, että tuki ydinvoimalle merkitse samalla kotimaisen energiatuotannon hylkäämistä.

Jos valitsemme nyt ydinvoiman, sitoo päätös suomalaisten energiaratkaisuiden suunnan useiksi kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Tässä tapauksessa uusiutuvasta energiasta on turha povata uusia vientiyrityksiä tai työpaikkoja Suomeen. Ernst & Youngin arvioi jo nyt eri maita vertailevassa raportissaan Suomen olevan sijalla 36/40 kyvyssä houkutella uusiutuvan energian investointeja.

Juna liikkuu jo. Jos haluamme kyytiin, on puheiden sijaan tehtävä konkreettisia päätöksiä, jotka mahdollistavat uusiutuvan energian käyttöönoton. Energiaratkaisuja pitää tarkastella kokonaisuutena. Emme voi saada kaikkea, ja valintoja on tehtävä. Itse valitsisin uusiutuvan energian. Etenkin täällä Vaasassa, jossa yritysten osaaminen perustuu uusiutuvaan energiaan. Samalla saisimme vähennettyä hiilipäästöjä ja rakentaisimme parempaa tulevaisuutta myös lapsillemme.

 

Julkaistu Pohjalaisessa 27.09.2014