LOTTA ALHONNORO


Aihe: uusiutuva energia


Puhtaan energian aika

Elämme suurta energiamurrosta – tulevaisuus on puhtaassa ja älykkäässä energiajärjestelmässä. Uusiutuvassa energiassa on maailman suurin bisnespotentiaali: 60 prosenttia Euroopan energiainvestoinneista suuntautuu aurinkosähköön ja tuulivoimaan. Yhdysvalloissa puolet uudesta sähköntuotantokapasiteetista on aurinkoenergiaa.

Miten tämä kaikki näkyy Suomessa? No, täällä on vannottu suuruuden nimiin, sanottu ettei puhdas energia toimi ja väitetty sen maksavan liikaa.

Väite 1: Tarvitaan suurta ja keskitettyä, jotta sähköä saadaan tarpeeksi. Siksi on välttämättä rakennettava ydinvoimaa. Samaan aikaan Saksassa on muutaman vuoden aikana otettu käyttöön aurinkosähköä yhden ydinvoimalan verran. Ruotsissa taas rakennetaan pelkästään vuosina 2010-2015 yhden Fennovoiman verran tuulivoimaa. Vain muutamien vuosien rakennustyöllä on siis onnistuttu hankkimaan päästötöntä energiaa yhden ydinvoimalan verran.

Väite 2. Mutta eihän aurinkoenergia Suomessa voi toimia, täällä eletään säkissä, ja aurinko paistaa vain kesäisin. Jälleen väärin. Etelä-Suomessa paistaa samalla lailla kuin Pohjois-Saksassa. Lisäksi nykyiset aurinkopaneelit tuottavat energiaa pilviselläkin säällä. Koska talvisin tuulee ja kesäisin paistaa, olisi tuulivoimaloiden ja aurinkoenergian yhdistelmä loistava. Aina on kuitenkin hetkiä kun energiaa ei synny, ja sitä varten on kehitettävä energian talteenottoa sekä älykkäitä ja yhdistettyjä sähköverkkoja, jossa kaukolämpöverkko yhdistetään tuuli ja aurinkovoimaverkkoon. Lisäksi voidaan hyödyntää bioenergiaa esimerkiksi lannasta, hakkeesta ja jätteestä.

Väite 3. Uusiutuva energia on kallista, ja syöttötariffi maksetaan veronmaksajien rahoista. Viiden vuoden aikana aurinkopaneelien hinnat ovat laskeneet 80 prosenttia. Puhtaan energian tekniikkaa kehittyy ja hinnat putoavat jatkuvasti. Tuulivoiman syöttötariffin maksavat veronmaksajat, mutta samaan tapaan veronmaksajat maksavat myös fossiilisten polttoaineiden investointituista ja verohelpotuksista. Suomessa ei tuoteta energiaa, jota ei olisi tuettu millään tavalla. Fossiilisten öljyn, kaasun ja hiilen käytöstä koituu kuitenkin yhteiskunnalle iso lasku saasteiden ja terveyshaittojen myötä. Kokonaisuuden kannalta puhtaaseen aurinko ja tuulivoimaan panostaminen olisi yhteiskunnan kannalta halvin ratkaisu.

Kun vielä huomioidaan puhtaan ja älykkään energian työllisyys- ja vientivaikutukset, on vaikea keksiä yhtään hyvää syytä olla tarttumatta mahdollisuuteen. Uusiutuva, puhdas ja älykäs energia toimii, on halpaa ja tuo työtä. Kannattaisiko vihdoin kokeilla? Alueellisesti tämä näkökulma on erityisen tärkeä Vaasassa, jossa toimii pohjoismaiden suurin energiaklusteri, jonka menestys pohjaa uusiutuvien energioiden teknologiaan.

Jaa

Energialla elinvoimaisempi maaseutu

Neljä suurinta puoluetta valitsivat ydinvoiman kotimaisen uusiutuvan energian sijaan. Päätös on kaikin puolin huono, mutta se ei tarkoita etteikö mitään olisi enää tehtävissä. Päinvastoin, nyt on jatkettava kestävän energiatalouden puolustamista entistä voimakkaammin.

Yksi uusiutuvan energian parhaista puolista on mahdollisuus hajautettuun, demokraattisempaan energiantuotantoon. Paikallisella energiantuotannolla on erityisen suuri vaikutus maaseudun hyvinvointiin. Panostus paikalliseen uusiutuvaan energiaan on samalla panostus entistä elinvoimaisemmalle maaseudulle. Energiapolitiikalla onkin tärkeä merkitys myös aluepolitiikassa.

Maaseudulta löytyy energian tuotantoon tarvittavat resurssit läheltä: tuulivoima, hake, lanta ja muu biomassa ovat helposti hyödynnettävissä. Energian lisäksi syntyy työtä ja lisätuloja, kun paikallinen energiantuotanto jättää saadut tulot maaseudulle.

Asiasta loistavana esimerkkinä on palkittu Pohjanmaan maakunnissa toteutettu energiakylä-hanke, jossa kehitettiin kylien energiaomavaraisuutta. Esimerkiksi Jepualla toimii hankkeen myötä kyläläisten itsenäisesti omistama energiayhtiö, joka omistaa sähköverkon lisäksi biokaasulaitoksen.

Uusiutuvan energian avulla maaseudun energiahuolto voisi tulevaisuudessa olla täysin energiaomavarainen. Parhaimmassa tapauksessa energiaa voitaisiin jopa myydä eteenpäin.

Nyt onkin tärkeää helpottaa uusiutuvan energian käyttöönottoa nopeuttamalla lupaprosesseja ja ohjaamalla kuntien hankintoja ympäristöteknologioihin. Järkevällä poliittisella päätöksenteolla voimme varmistaa, että maaseutu pysyy elinvoimaisena maataloudesta, jätteistä, metsistä ja tuulivoimasta kumpuavalla energialla. Hajautettu, uusiutuvaan energiaan perustuva energiantuotanto on paitsi luonnon kannalta kestävä ratkaisu, myös fiksua aluepolitiikkaa.

 

Julkaistu Vihreä nainen -lehdessä

Uusiutuvaa vai vanhaa energiaa

Vesa Kela epäili tuulivoimaan ja ilmeisesti myös laajemmin uusiutuvaan energiaan sijoittamisen järkevyyttä kirjoituksessaan 19.9. Tutkimustiedon perusteella kuitenkin nimenomaan uusiutuvaan energiaan pitäisi nyt panostaa. Tuulivoima on yksi uusiutuvan energian muoto, mutta sen sijaan, että keskitytään pelkästään siihen, ratkaisuja on haettava laajemmin, esimerkiksi hajautetusta energian tuotannosta ja hakkeesta.

Kansainvälinen konsulttiyhtiö Ernst & Youngin on todennut raportissaan, että uusiutuvan energian käyttö tulee lisääntyumään siksi, että se on yksinkertaisesti kaikkein järkevin energiavaihtoehto niin taloudellisesta kuin yhteiskunnan, sijoittajien ja yritysten näkökulmasta. Tärkeimpiä syitä tähän on hinta: esimerkiksi tuuli- ja aurinkosähkön hinta on romahtanut samalla kun tekniikka on kehittynyt, eikä polttoainekustannuksia ole.

Työllisyyden näkökulmasta uusiutuvan energian työllistämisvaikutukset näkyvät ympäri Suomen. Rakentamisen ja ylläpidon lisäksi myös kehitystyö ja kansainvälisille markkinoille suuntautuva myynti kasvattavat työpaikkojen määrää. Tuulivoiman lisäksi Suomessa olisi pohjoisesta sijainnista huolimatta asiantuntijoiden mukaan hyvät mahdollisuudet panostaa aurinkoenergiaan, Suomessa kun aurinko paistaa kesällä yöt läpeensä. Saksassa aurinkoenergia on synnyttänyt noin 100 000 uutta työpaikkaa.

Auringon ja tuulivoiman lisäksi pitää panostaa laajemmin uusiutuvaan energiaan, kuten hakkeen käyttöön. Työ- ja elinkeinoministeriö onkin luonut uusiutuvan energian käyttöön perustuvan biotalousstrategian, jonka tavoitteena on nostaa biotalouden tuotos 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä ja luoda 100 000 uutta työpaikkaa.

Edellä esitetyn valossa ei olekaan ihme, että vihreiden lisäksi myös muut puolueet ovat ilmoittaneet tukevansa kotimaista uusiutuvaa energiaa. Esimerkiksi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ja keskustan Juha Sipilä ovat puhuneet lämpimästi uusiutuvasta energiasta. Valitettavasti Rinteen ja Sipilän puheet uhkaavat jäädä vain kauniiksi sanoiksi. Kumartamalla kohti Fennovoimaa, he samalla pyllistävät kohti kotimaista uusiutuvaa energiaa. Vain kokoomuksen Jan Vapaavuori on myöntänyt, että tuki ydinvoimalle merkitse samalla kotimaisen energiatuotannon hylkäämistä.

Jos valitsemme nyt ydinvoiman, sitoo päätös suomalaisten energiaratkaisuiden suunnan useiksi kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Tässä tapauksessa uusiutuvasta energiasta on turha povata uusia vientiyrityksiä tai työpaikkoja Suomeen. Ernst & Youngin arvioi jo nyt eri maita vertailevassa raportissaan Suomen olevan sijalla 36/40 kyvyssä houkutella uusiutuvan energian investointeja.

Juna liikkuu jo. Jos haluamme kyytiin, on puheiden sijaan tehtävä konkreettisia päätöksiä, jotka mahdollistavat uusiutuvan energian käyttöönoton. Energiaratkaisuja pitää tarkastella kokonaisuutena. Emme voi saada kaikkea, ja valintoja on tehtävä. Itse valitsisin uusiutuvan energian. Etenkin täällä Vaasassa, jossa yritysten osaaminen perustuu uusiutuvaan energiaan. Samalla saisimme vähennettyä hiilipäästöjä ja rakentaisimme parempaa tulevaisuutta myös lapsillemme.

 

Julkaistu Pohjalaisessa 27.09.2014

Miksi vihreät sanovat ei Fennovoimalle

Vihreitä syytetään usein ideologisesta suhtautumisesta ydinvoimaan. Nyt kuitenkin ministeri Vapaavuori haluaa edistää huonointa mahdollista ydinvoimahanketta, ja ydinvoiman kannattamisesta näyttää tulleen kokoomukselle ideologinen valinta. Poliitikot puhuvat mielellään vaihtoehdottomuudesta, mutta aina voidaan tehdä valintoja.

Ydinvoimaa perusteltiin aikoinaan energiariippuvuuden vähentämisellä Venäjästä. Nyt ydinvoimalan rakentaa ja sen suurin omistaja on Venäjän valtionyhtiö Rosatom. Vapaavuoren mukaan ydinvoiman rakentaminen on suomalaisen teollisuuden intresseissä, mutta käytännössä hanketta eivät kannata enää suuret teolliset toimijat, vaan se rakentuu kunnallisten energiayhtiöiden varaan.

Samaan aikaan kun Suomessa on odoteltu Olkiluoto kolmosen valmistumista Ruotsi ja Tanska ovat rakentaneet enemmän tuulivoimaa kuin Olkiluoto kolmonen tulee tuottamaan sähköä. Kun Suomessa on keskitytty tukemaan ydinvoimahanketta, tuki ja investoinnit uusiutuvaan energiaan ovat jääneet pieniksi. Ruotsissa rakennetaan pelkästään vuosina 2010-2015 yhden Fennovoiman verran tuulivoimaa. Jokainen euro ydinvoimaan on pois uusiutuvasta energiasta.

Vihreät haluaa ydinvoiman sijaan edistää kotimaista uusiutuvaa energiaa, jonka kautta ympäri Suomen syntyisi uusia työpaikkoja. Kotimaiset uusiutuvan energian ratkaisut ovat panostus tulevaisuuden kasvualaan, jonka kautta luodaan tulevaisuuden menestyjiä ja uusia kansainvälisiä menestystarinoita.

Alueellisesti tämä näkökulma on erityisen tärkeä Vaasassa, jossa toimii pohjoismaiden suurin energiaklusteri, jonka menestys pohjaa uusiutuvien energioiden teknologiaan.

Jo hallitusneuvotteluissa sovittiin, ettei uusia ydinvoimalupia myönnetä. Jos hallitus ei kunnioita tätä sopimusta, vihreillä on täydet perusteet lähteä hallituksesta.

 

Julkaistu Pohjalaisessa 17.9.2014