LOTTA ALHONNORO


Aihe: Talous


1.puhe 12062017

Vaasan sisäilmaongelmat korjattava

 

Puhe kaupunginvaltuuston kokouksessa 12.6.2017

 

Hyvät valtuutetut, puheenjohtaja.

 

Me olemme valtuustossa varmistamassa ja huolehtimassa, että jokainen vaasalainen voi hyvin. Meidän tehtävämme on tehdä päätöksiä, joilla edistetään jokaisen vaasalaisen hyvinvointia.

 

Viime valtuustokaudella on käytetty rahaa ja investoitu. Rahaa on kulunut niin, että kuudesta kriisikunnan kriteeristä täyttyy nyt kolme.

 

Strategisesti tehdyillä, fiksuilla investoinneilla vauhditamme elinkeinotoimintaa ja kasvatamme taloutta. Se on erittäin kannattavaa, kun se tehdään hyvin ja suunnitellusti, mutta samaan aikaan on kyettävä huolehtimaan jokaisen kuntalaisen peruspalveluista.

 

Vaasan korjausvelka paisuu, sen arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä 40 miljoonan euroon. Me emme voi keskittyä vain rakentamaan uutta, vaan meidän on huolehdittava myös siitä mitä meillä jo on. Meidän tehtävä ei ole rakentaa muistomerkkejä itsellemme, vaan huolehtia siitä että ihmisillä on arjessa kaikki hyvin.

 

Sisäilmaongelmat kaipaavat kipeästi korjausta. Jokainen lapsi ja jokainen aikuinen ansaitsevan terveen ja turvallisen ympäristön. Ja kun ongelmia syntyy, niistä on tiedotettava. Vain siten voi syntyä luottamuksen ilmapiiri.

 

Kukaan ei muuta kunnasta toiseen vain veroprosentin takia, mutta jos me voimme luvata, että meillä ei yksiään lapsi sairastu sisäilmaongelmista, että meillä yhdenkään vanhemman ei tarvitse pelätä lapsensa puolesta, ja meillä yhdenkään kunnan työntekijän ei tarvitse pelätä töissä sairastumista, se on vetovoimatekijä.

 

Kaupungin strategiassa tavoitteemme on maailman onnellisimmat ja terveimmät kuntalaiset.

 

Sisäilmaongelmat on korjattava.

 

Minä uskon ja toivon että tässä salissa istuu lisäkseni ihmisiä, jotka ovat valmiita tekemään tästä totta.

 

Jaa

Talouspolitiikassa on vaihtoehtoja

 

Suomessa talouspolitiikalla on vain yksi ääni. Se käskee leikkaamaan. Tätä mieltä on suurin osa puolueista, näin sanovat etujärjestöt ja samassa kuorossa laulavat myös ekonomistit. Todellisuus ei kuitenkaan ole näin mustavalkoinen. Päinvastoin.

Vaikka Suomen velkaantuminen on voimakasta, velka on yhä hallinnassa. Itse asiassa muuhun Eurooppaan verrattuna Suomella on suhteellisen vähän lainaa. Esimerkiksi Deutche Bankin julkistamasta vertailusta käy ilmi, että Suomen velan määrä suhteutettuna bkt:hen on eurooppalaisessa vertailussa alhaisella tasolla.

Maailmalla lukuisat asiantuntijatahot kuten OECD ja talouden nobelisti ja taloustieteen professori Paul Krugman ovat korostaneet elvytyksen merkitystä liiallisen leikkaamisen ja talouskurin sijaan. Suomessa taloustieteen professori Pertti Haaparanta otti vastikään kantaa talouspolitiikan suuntaan. Elvyttävällä talouspolitiikalla valtio lisää työtä kun sitä ei yksityisiltä markkinoilta löydy ja parantaa näin työllisyystilannetta.

Elvytysrahaa kannattaa kohdentaa etenkin hankkeisiin, jotka on joka tapauksessa tehtävä. Esimerkiksi Suomen tiestö on huonossa kunnossa ja kaipaa kipeästi uudistamista. On pelkästään järkevää sijoittaa infrastruktuurin parantamiseen nyt, kun taloustilanne on huono, ja työvoimaa sekä halpaa rahaa on saatavilla. Itse asiassa tällä hetkellä korot ovat niin matalalla, että Suomelle jopa maksetaan velan ottamisesta. Elvytyksellä voitaisiin suhteellisen pienin kustannuksin kasvattaa työllisyyttä ja lisätä talouden kokonaiskysyntää.

Säästöistä keskusteltaessa vaarallista on myös leikkausten kohdentuminen peruspalveluihin, koulutukseen ja sosiaalitukien indeksikorotuksiin. Jos eniten apua tarvitsevilta leikataan nyt, on tulevaisuudessa maksettavana vielä suurempi lasku. Suomi nousee koulutukseen panostamalla, ei siitä leikkaamalla.

Juustohöyläleikkauksia ja säästöjä kaikkein eniten apua tarvitsevilta ei voi hyväksyä. Leikkaamalla kaikesta vähän saadaan aikaan vain huonosti toimivia palveluita ja inhimillistä kärsimystä. Talouden saamiseksi kuntoon ja kestävälle pohjalle tarvitaan syvempiä muutoksia. Tarvitsemme rakenneuudistusta, jolla valtion ja kuntien toimintaa tehostetaan ja ketteröitetään. Ennaltaehkäisyyn panostamalla säästetään pitkällä aikavälillä, mutta pidetään huolta ihmisten hyvinvoinnista. Työmarkkinoita on sujuvoitettava työllistymisen esteitä ja kannustinloukkuja purkamalla.

Leikkausten välttämättömyys on myytti. Tutkimustietoa ja asiantuntijoita on kuultava laajemmin myös talouspolitiikassa. Säästöjen sijaan tarvitsemme vastuullista politiikkaa, joka katsoo kauas ja rakentaa tulevaisuutta. Menestystä ei luoda kaikesta leikkaamalla ja ihmisiä syrjäyttämällä vaan järkevillä elvytystoimilla, inhimillisellä talouspolitiikalla ja rakenteita uudistamalla.

 

Julkaistu Pohjalaisessa 10.4.2015